Usein kuulee puhuttavan ammattiyhdistysliikkeestä, joka puhekielessä lyhennetään ay-liikkeeksi. Ammattiyhdistysliike viittaa toimintaan, jonka avulla pyritään parantamaan työntekijöiden asemaa sekä puolustamaan heidän oikeuksiaan työpaikoilla.
Ammattiyhdistysliike koostuu ammattiliitoista, jotka ovat kattojärjestöjä ammattiliittoihin kuuluvista ammattiyhdistyksistä. Ammattiyhdistykset puolestaan ovat yhdistyksiä, jotka Suomessa edustavat eri ammattialojen- (sairaanhoitajat), toimialojen- (IT-ala) tai tietyn koulutuksen saaneita (insinöörit) työntekijöitä.
Ammattiliitot neuvottelevat työntekijöiden asemaan liittyvistä työehtosopimuksista ammattiyhdistysten puolesta työnantajajärjestöjen kanssa.
Mihin työntekijöiden asemaan ja oikeuksiin ammattiyhdistysliikkeen toiminnassa sitten kiinnitetään huomiota?
Keskeisimpiä ammattiliittojen neuvottelemia kohteita ovat muun muassa
- Palkat
- Työajat
- Lomat
- Työturvallisuus
- Laillinen neuvonta ja sovittelu ongelmatapauksissa
Palkkojen yhteydessä on muun muassa päätetty eri alojen minimipalkoista, jonka alle ei työsopimusta tehtäessä saa mennä. Työajoista on puolestaan neuvoteltu siten, että työpäivä saa olla tietyn mittainen ja siitä ylittävästä osasta on maksettava ylityökorvausta. Mikäli puolestaan työntekijän ja työnantajan välille syntyy riitatilanteita, auttaa ammattiyhdistys joko antamalla apua lakiteitse tai muuten sovittelemalla.
Edellä mainitut asiat eivät aina ole olleet itsestäänselvyyksiä vaan niistä on täytynyt neuvotella. Ilman ammattiyhdistysliikkeen toimintaa työnantaja on voinut halutessaan alentaa palkkaa, lisätä työaikaa ilman lisäkorvausta ja konfliktitilanteissa työntekijän ja työnantajan välillä työnantajalla on aina ollut yliote työntekijään.
Mistä ammattiyhdistysliike saa neuvotteluasemansa työnantajajärjestöjen kanssa?
Mikäli työntekijät kokevat tulleensa kohdelluksi kaltoin eikä neuvotteluteitse ole saatu toivottua tulosta, voivat ammattiliitot tai ammattiyhdistykset päättää työtaistelusta. Tällä tavoin ammattiliitoissa yhdistyy eri alojen ammattiyhdistysten ja niiden jäsenistön ammattiliitoille luovuttama valta. Työtaistelun muotoja ovat
- Lakko
- Ulosmarssi
- Työnseisaus
Edellä mainitut tarkoittavat tilannetta, jossa ammattiliitto tai ammattiyhdistys on päättänyt työtaistelusta, jonka aikana ammattiyhdistykseen kuuluvat työntekijät kieltäytyvät yhteisellä sopimuksella tekemästä töitä. Mikäli puolestaan kaikkien tai valtaosan eri alojen ammattiliitoista päättää mennä lakkoon, puhutaan yleislakosta. Kuuluisa esimerkki työtaistelusta on käsikirjoittajien lakko Hollywoodissa, josta Pencils Down! The 100 Days of the Writers Guild Strike kertoo.
Lakko-oikeus on kirjattu Suomessa lakiin. Usein kuulee puhuttavan myös laittomista lakoista, jolla tarkoitetaan sellaista työtaistelutoimea, joka kohdistuu ammattiliiton työnantajajärjestön kanssa tekemään työehtosopimukseen.
Ammattiyhdistysliikkeen tai ammattiliittojen tarkoituksena on siis ajaa työntekijöiden oikeuksia työnantajajärjestöjen kanssa neuvottelemalla. Äärimmäisessä riitatilanteessa ammattiliitot voivat käyttää työntekijöiden joukkovoimaan perustuvaa lakkoa pyrkiessään tavoittelemaansa työehtosopimukseen.