Ammattiyhdistysliike on lähtenyt liikkeelle teollistumisen myötä 1800-luvulla. Käytännössä teollistuminen tarkoitti sitä, että teolliseen tuotantoon tarvittiin valtava määrä tehdastyöntekijöitä, jotta tuotteita saatettiin valmistaa mittavissa määrin.
Tausta
Suuri osa tehdastyöntekijöistä muutti maaseudulta teollisuuden pariin töiden perässä, koska työt maatalouden parissa alkoivat vähetä. Maaseudulta saapuvien tehdastyöntekijöiden asema saattoi olla vaikea, koska vakiintuneita käytäntöjä heidän asuttamisekseen tai keskeisten käytäntöjen opettamiseen ei ollut.
Ongelmana olivat myös pitkät työpäivät ja työviikot. Lisäksi palkkaukseen liittyvät asiat ja työturvallisuus saattoivat tuoda tehdastyöntekijöille suuriakin haasteita töistä palautumisen ja loukkaantumisten suhteen.
Ammattiyhdistysliike syntyi paikallisina yhdistyksinä tätä taustaa vasten, ja sen tarkoituksena oli tukea tehdastyöntekijöitä heidän kokemiensa vaikeuksien kohdatessa. Aluksi tehdastyöläisten yhdistymistä ei suvaittu, mutta ajan myötä tehdastyöläisten mahdollisuudet omien etujen ajamiseksi yhdistysten voimin helpottuivat.
Ammattiyhdistysten tavoitteena oli luoda turvaverkkoja sairastumisten ja työttömyyden varalle vakuutusjärjestelmän avulla. Lisäksi ammattiyhdistykset ajoivat lyhyempää työpäivää, palkallista lomaa sekä työturvallisuuteen liittyviä parannuksia. Tänäkin päivänä lomarahojen leikkaukset herättävät keskustelua.
Teollinen vallankumous synnytti teollistuviin maihin ammattiyhdistyksiä, joilla oli yhteisiä tavoitteita työntekijöiden aseman parantamiseksi. Tämä oli työntekijöitä yhdistävä liike, jota kutsutaan työväenliikkeeksi tai suomalaisittain ammattiyhdistysliikkeeksi.
Kansainvälinen sääntely
Koska ammattiyhdistysliike oli (ja on yhä) luonteeltaan kansainvälinen, perustettiin Kansainvälinen työorganisaatio (ILO, International Labour Organization), joka liitettiin myöhemmin osaksi Yhdistyneitä kansakuntia (United Nations, UN). Kansainvälisen työorganisaation tavoitteena on
- parantaa työoloja ja työturvallisuutta
- ehkäistä lapsityövoiman käyttöä.
Kansainvälisen työorganisaation lisäksi työntekijän asioita sääntelee EU, jonka tavoitteena on asettaa vähimmäisvaatimukset
- työoloille ja ehdoille
- tiedottamiselle ja työntekijöiden kuulemiselle.
Valtiollinen sääntely
Kansainväliset sopimukset luovat ikään kuin minimitason työntekijöitä koskevaan sääntelyyn, kun kansainväliset sopimukset kirjataan osaksi valtioiden oikeusjärjestelmää. Tarkempi sääntely tehdään valtioiden parlamenttien toimesta, jonka lainsäädäntätoimiin vaikuttavat ulkoparlamentaariset toimijat.
Tämän verkkosivun teeman asiayhteydessä niitä edustavat työmarkkinajärjestöt, kuten ammattiliitot sekä työnantajien järjestöt. Mikäli edellä mainituilla työmarkkinajärjestöillä on liitoksia poliittiseen päätöksentekoon parlamentissa, siirtyvät työmarkkinajärjestöjen neuvottelut osaksi lainsäädäntää.
Ammattiyhdistysliike on lähtenyt teollistumisen esiintuomista työntekijöitä koskevista sosiaalisista kysymyksistä, joita on ratkottu ammattiyhdistysten toimesta. Koska sosiaaliset ongelmat ovat koskeneet kaikkia teollisuuden työntekijöitä eri maissa, on syntynyt kansainvälinen liike: ammattiyhdistysliike. Tämän seurauksena työntekijöiden asemaa on ryhdytty sääntelemään myös kansainvälisin sopimuksin, jotka määrittävät minimitason valtioiden työntekijöitä koskevalle lainsäädännölle.