Mitä ammattiyhdistysliike on saavuttanut Suomessa? Seuraavassa kirjoituksessa käydään läpi keskeiseksi katsottuja ammattiyhdistysliikkeen saavutuksia, jotka ovat ratkoneet työntekijöiden kohtaamia ongelmia työelämässä.
Keskeiset työntekijöiden oikeudet
Seuraava luettelo pitää sisällään keskeisiä työntekijöitä koskevia oikeuksia, joita ammattiliitot ovat ammattiyhdistysten toimeksiannolla työntekijöille neuvotelleet.
Työaika ja palkkaus
- Kahdeksan tunnin työpäivä
- Viisipäiväinen työviikko
- Ylityökorvaukset
- Minimipalkka
Lomat
- Kesäloma
- Lomaraha
- Talviloma
Sairastuminen
- Palkka sairauden ajalta
- Työterveyshuolto
Työttömyys
- Irtisanomissuoja
- Työttömyysturva
Vanhemmuus
- Vuorotteluvapaa
- Äitiys- ja vanhempainvapaa
- Isyysvapaa
- Lapsilisät
Yksi ehkä tärkeimmistä ammattiyhdistysliikkeen saavutuksista on kahdeksan tunnin työpäivä, joka hyväksyttiin eduskunnassa 1917. Sitä oli tavoiteltu jo 1800-luvun loppupuolelta saakka ja vuonna 1917 sitä edelsi yleislakko, jonka mahdollisti työntekijöiden korkea järjestäytymisaste. Työtaistelun ansiosta työajaksi hyväksyttiin kahdeksan tuntia päivässä ja enintään 47 tuntia viikossa. Siirtymä viisipäiväiseen ja 40 tuntiseen työviikkoon on tapahtunut pitkällä aikavälillä. Sen ansiosta työntekijät ovat saaneet palautua työn rasituksista.
Kohtuullinen työaika saattaa ehkäistä aivohalvauksen riskiä jonka todennäköisyys seuraavan tutkimuksen mukaan lisääntyy työviikkojen pidentyessä kohtuuttomasti pitkällä aikavälillä. Silloin työterveydenkin avustuksella toipumiseen saattaa mennä pitkiä aikoja.
Suomen malli ja kolmikanta
Suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen erityispiirteitä ovat:
- Työntekijöiden korkea järjestäytymisaste
- Päätöksen teon keskittäminen ammattiyhdistyksiltä ammattiliikkeille
- Hallituksen, ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen kolmikanta tulopolitiikassa
Työntekijät ovat järjestäytyneet ammattiyhdistyksiin, jotka puolestaan ovat antaneet ammattiliitoille toimivallan edustaa heitä neuvotteluissa työnantajajärjestöjen kanssa. Toimivallan antaminen ammattiyhdistyksiltä ammattiliitoille keskittää päätöksentekoa useiden yhdistysten sijasta muutamalle liitolle. Ammattiliitot puolestaan keskittävät valtansa keskusjärjestöille, joita Suomessa ovat:
- Akava (korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö)
- SAK (Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö)
- STTK (Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto)
Kolmikannalla tarkoitetaan sitä, että työmarkkinajärjestöt, eli työntekijöiden keskusjärjestöt sekä työnantajien järjestöt, sopivat yhteiskuntapolitiikan eri sektoreiden lainsäädännöstä yhdessä Suomen hallituksen kanssa. Tarkoituksena on kuulla työmarkkinajärjestöjä ja päästä yhteisymmärrykseen yhteiskuntaa koskevista asioista.
Taustalla on ollut tavoitteena rakentaa hyvinvointiyhteiskuntaa, mutta tänä päivänä kolmikannasta on luovuttu, koska työnantajajärjestöt pitävät sitä liian raskaana tapana järjestellä työmarkkina-asioita.
Millainen olisi Suomi ilman ammattiyhdistysliikettä?
Edellä kuvailtua vasten voidaan kysyä, minkälaisia työntekijän asema ja oikeudet olisivat ilman ammattiyhdistysliikettä? Kysymykseen on mahdotonta vastata, mutta ammattiyhdistysliikkeen toiminnan johdosta hyvin moneen työntekijälle ongelmaksi tulleeseen asiaan on onnistuttu löytämään ratkaisuja neuvotteluteitse työmarkkinajärjestöjen, eli ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen, kesken.