Ammattiyhdistysliike viittaa toimintaan, jonka tarkoituksena on parantaa työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla. Ammattiyhdistysliikkeeseen viitataan myös lyhenteellä AY-liike tai työväenliikkeen nimellä.
Tausta ja saavutukset
Ammattiyhdistysliike on saanut alkunsa teollisen vallankumouksesta, jolloin maaseudun työt vähenivät merkittävästi ja maaseudulta alkoi virrata työvoimaa teollisuuden tuotannon käyttöön. Tämä nosti esiin taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia, joita työntekijät yhdessä ryhtyivät ratkomaan työnantajien kanssa.
Aluksi työntekijöiden yhdistyminen koki vastarintaa, mutta melko pian työntekijät saattoivat perustaa ammattiyhdistyksiä ja näin saada ääntänsä selkeämmin kuuluville.
Tärkeimpiä saavutuksia ovat työaikaan ja palkkaukseen liittyvät sopimukset, joiden ansiosta työntekijät saivat palkasta riittävän korvauksen sekä saattoivat palautua työn rasituksista niin viikko- kuin myös vuosikohtaisesti. Tärkeitä olivat myös turvaverkot, joita työntekijät tarvitsevat sairastumisen tai työttömyyden kohdatessa.
Kansainvälinen ammattiyhdistysliike
Ammattiyhdistysliike on luonteeltaan kansainvälinen, joka heijastuu useisiin kansainvälisiin sopimuksiin. Ne puolestaan on ratifioitu ja kirjoitettu osaksi sopimusten jäsenvaltioiden lakia. Keskeinen kansainvälinen järjestö on YK: alaisuudessa toimiva ILO (International Labour Organization), joka suomentuu Kansainväliseksi työjärjestöksi.
Muita, eurooppalaisia koskevia toimijoita ovat Euroopan neuvosto, jonka normit perustuvat Euroopan ihmisoikeussopimuksiin. Lisäksi EU:lla omat työehtosopimuksia koskevat norminsa. Yhteistä kansainvälisille sopimuksille ovat normit yhdistymis- ja kokoontumisvapauksista sekä lakko-oikeudesta.
Lakko-oikeus
Kuten jo mainittu, kansainväliset sopimukset pitävä sisällään lakko-oikeuden, joka on kirjattu osaksi sopimusten jäsenvaltioiden lakia. Lakko-oikeus on keskeinen vallankäytön väline ammattiyhdistysliikkeelle. Sen avulla voidaan painostaa niin valtiota kuin myös työnantajajärjestöjä, mikäli neuvottelut työehdoista kariutuvat.
Ammattiyhdistysliikkeen asema Suomessa
Suomessa ammattiyhdistysliikkeen erityispiirteisiin voidaan lukea voimakas järjestäytymisaste sekä keskusjohtoinen neuvottelu, jossa yhdistykset ovat antaneet toimivallan ammattiliitoille ja edelleen ammattiliikkeiden keskusjärjestöille.
Lisäksi merkille pantavaa on osallisuus keskitetystä kolmikantaan perustuvasta tulopoliittisesta ratkaisusta (TuPosta), jossa ammattiliike, työnantajien järjestö ja valtio yhdessä päättävät yhteiskunnan eri sektorien lainsäädännän projekteista. TuPo ei enää perustu kolmikannan neuvotteluille, koska työnantajajärjestö irtisanoutui järjestelystä.