Paf ja Suomen valtio ajautuivat kiistaan siitä, saako Paf hankkia asiakkaita netissä tapahtuviin vedonlyönti- ja arpapeleihin Suomesta. Vuonna 2005, eri oikeusasteiden läpikäymisen jälkeen, korkein oikeus Suomessa päätti, että markkinointi Ahvenanmaan ulkopuolella ei ole sallittua Paf:ille. Tämä johtui siitä, että yksinoikeus vedonlyönti- ja arpapeleihin oli Veikkauksen hallussa.

Betsson vastaan Alankomaat

Betsson haastoi Alankomaiden uhka- ja vedonlyöntipelien valvontaelimen. Perusteena oli, että Betssonin Kroon Casino ja Oranje Casino, jonka yhtenä pelinä on internetpokeri, noudattivat aiemmin määriteltyjä sääntöjä ja niiden kieltämiselle ei näin ollut perusteita. Lisäksi Betsson vetosi siihen, että toiminta oli Euroopan unionin kilpailulainsäädännön vastaista.

Betssonin valitus hylättiin. Euroopan unionin tuomioistuimen mukaan valvontaelimen toiminta oli linjassa olemassaolevien lakien kanssa. Betssonilla on mahdollisuus valittaa päätöksestä.

BLM Group vastaan Suomi

Betssonin tytäryhtiö, BLM Group, haastoi oikeuteen Suomen poliisihallituksen, koska se oli vaatinut Applea poistamaan BLM Groupin tekemät ohjelmat App Storesta ja saanut poistatettua ohjelmat. Tämän seurauksena BLM Group esitti 2,15 miljoonan korvausvaatimuksen Suomen poliisihallitusta kohtaan.

Oikeusjuttu päättyi poliisihallituksen hyväksi vuonna 2017 ja BLM Group joutui korvaamaan oikeudenkäyntikulut. Koska kyseessä on käräjäoikeuden päätös, on BLM Groupin mahdollista valittaa oikeuden päätöksestä korkeampaan oikeusasteeseen. Tästä syystä oikeuden päätös ei toistaiseksi ole lainvoimainen.

Uhkapeliyritykset vastaan Saksa

Seitsemän suurta peliyritystä haastoi Saksan valtion, koska yksinoikeusasemassa olevat valtion uhka – ja vedonlyöntipeliyritykset olivat markkinoineet aggressiivisesti uhka- ja vedonlyöntipelaamista sekä saattaneet rahapeliautomaatteja laajalti kaikkien nähtäville.

Euroopan unionin tuomioistuin totesi, että aggressiivinen mainonta ja rahapelikoneiden laaja levittäminen olivat ristiriidassa yrityksille annetun yhteiskunnallisen velvoitteen (peliriippuvuuden ehkäisyn) kanssa. Tästä syystä yrityksille annettu monopoliasema ei enää ollut oikeutettu. Lisäksi tuomioistuin perusteli päätöstään sillä, että monopoliasema on ristiriidassa Euroopan unionin kilpailulainsäädännön kanssa.

Tässä tapauksessa Euroopan unionin tuomioistuimen päätös mursi monopoliasemaa nauttivien vedonlyöntiyritysten aseman. Tästäkin huolimatta lupia vedonlyöntitoimintaan Saksassa jaettiin maltillisesti eikä kaikille halukkaille uhka- ja vedonlyöntiyrityksille annettu toimilupaa.

Edellä olevissa tapauksissa yhteistä on Euroopan komission sallima erityislupa valtiollisten uhka- ja vedonlyöntitoimijoiden monopoliasemalle. Tapauksia yhdistää myös se, että erityislupa on ristiriidassa Euroopan unionin kilpailulainsäädännön kanssa. Saksan tapaus osoittaa, että myös monopoliasemassa olevat toimijat voivat menettää asemansa.